VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Varjele ja viljele, myös biotaloudessa

Nyt kun Suomea ollaan valjastamassa uuden ajattelun biotalouteen, huoli puun riittävyydestä, metsistä, soista ja ylipäänsä luonnosta on taas kasvanut. Biotalouden metsää on viljeltävä lisää. Miten käy varjelun, minkä verran metsää ja suota on suojeltava jatkossa?

Suojelussa on kysymys luontomme monipuolisuuden säilyttämisestä sukupolvelta toiselle. Haluamme erityisesti, että harvinaiset eläin- ja kasvilajit eivät kuole aikanamme sukupuuttoon.

Luonnontieteilijät ovat aihetta pohtineet, laskeneet ja tietokonein mallittaneet jo vuosikymmeniä. Mikä on se prosentti erilaisista maa-alueista, mikä takaa lajien säilymisen? Vähimmäisprosenttia sanotaan ekologiseksi marginaaliksi. Se on eräänlainen reunavyöhyke mitä pitkin eläin- ja kasvilajit voivat aikaa myöten siirtyä turvallisesti paikasta toiseen. 1970-luvulla ekologisen marginaalin prosentiksi arvioitiin viisitoista.

Sittemmin aihe eteni kansainvälisiin kokouksiin ja valtiosopimuksiin. Painavin niistä pidettiin 2014 Japanin kaupungissa Aichi. Siellä maa-alueiden suojelun prosentiksi koko maapallolla sovittiin seitsemäntoista, vuoteen 2020 mennessä.

Suomi on jo tällä tiellä. Lisäämme suojelualueita vuosittain. Aichin väljemmän seurannan mukaan (https://www.cbd.int/) olemme suojelleet maastamme jo lähes 15 prosenttia. Tilastokeskuksen tiukemman laskennan mukaan prosentti on tosin vain 11,3 %. Siinä ovat mukana lakisääteiset luonnonsuojelun alueet ja Metsähallituksen erämaa-alueet.

Suojelussamme on kaksi kiusallista painottumaa. Lienemme suojelleet suhteellisesti liikaa Lapin tuntureita ja liian vähän vaikkapa Etelä-Suomen korpisoita. Toinen painottuma koskee maanomistusta. Yli 80 prosenttia luonnonsuojelua on Metsähallituksen mailla, vaikka valtaosa esimerkiksi metsiämme on yksityismailla. Näiden kahden epäsuhdan vuoksi tulemme kiistelemään metsien ja soiden varjelusta jatkossakin.

Japanin Aichin sopimuksessa on kauaskantoinen kääntöpuolensa. Kun olemme suojelleet tasapuolisesti kaikista luontotyypeistämme 17 prosenttia, meille jää maa-alasta viljelyyn vielä 83 prosenttia.

Esimerkiksi kasvuisaa metsämaata meillä on Suomessa 20,3 miljoonaa hehtaaria. Metsätaloudessa siitä voi jatkaa Aichin mukaan 16,9 miljoonaa hehtaaria. Koko Suomen keskitasolla luonnon monimuotoisuus ei vaarannu, jos avohakkaamme näitä metsiä kerran, pari vuosisadassa. Meidän on vain muistettava viljellä hakkuuaukeat mahdollisimman nopeasti takaisin metsäksi.

Eniten ymmällään olemme soiden suojelussa. Meillä on suota tai soistuvia maita yhteensä 9,08 miljoonaa hehtaaria. Aichin mukaan suoalasta kuuluu suojella puolitoista miljoonaa hehtaaria.

Nyt soitamme on suojeltu 1,2 miljoonaa hehtaaria (13,2 prosenttia). Työtä suojelussa riittää. Se näkyy joidenkin suotyyppien ennallistamisena, kun jo kertaalleen kaivettuja ojia padotaan.

Mutta taas: Aichi antaa meille luvan viljellä suoperäisistä maistamme 83 prosenttia. Se tarkoittaa 7,5 miljoonaa hehtaaria.

Olipa kyseessä kertaalleen metsäojitettu suo, turvetuotannolta vapautunut suopohja tai suomaan pakettipelto, tavalla tai toisella metsäpuille viljeltävät suot ovat biotaloudelle tulevaisuuden luonnonvaraa.

Biotalous etenee Suomessa jo vauhdilla. Jotta emme ajautuisi takavuosien metsäsodista muistettaviin ympäristökiistoihin, biotalouden kannattaa puskuroida itsensä suojelulla. Aichin prosenttia 17 voisivat tavoitella paitsi metsähallitus ja muut yhtiömetsät, myös maakunnat, kunnat ja perhemetsät.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- -"Etelä-Suomen metsien suojeluntarvetta arviointu ympäristöministeriön työryhmä totesi raportissaan vuonna 2000:

“Nykyisillä suojelualueilla ei turvata kaikkia uhanalaisia tai taantuneita metsälajeja, joiden luontainen levinneisyys on painottunut hemi-, etelä- tai keskiboreaaliselle vyöhykkeelle. Tiukasti suojeltujen metsien määrää Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla on lisättävä harvinaistuneiden elinympäristöjen ja vaateliaiden metsälajien suojelemiseksi.”- -

https://www.sll.fi/mita-me-teemme/metsat/etela-suo...

Veli, olisi hyvä, että kertoisit myös METSO-metsiensuojeluohjelmasta blogissasi, terkuin Kirsi

Ks. alla:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258264-me...

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen

METSO-ohjelma on hieno ohjelma (niinkuin lintukin). METSO vie me meitä Aichin polkua eteen päin. Loppukiriä silti tarvitaan - kun maa-alamme suojelua on nyt 15 % ja vuoteen 2020 mennessä prosentin pitäisi nousta tasolle 17 %.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Veli, kyllä meidän tulee kiriä enemmän kuin 2 %! Olemme Metsossa vasta 60 %:ssa! Aikajanalla olemme jo pari vuotta yli puolen välin. Tavoite eli se 100 % tulee täyttyä jo vuonna 2025. Miksi Metso-metsiensuojelusta ei ole kerrottu juurikaan viime vuosina julkisuudessa?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"METSO-ohjelman väliarviointi käynnistyi

Metsien monimuotoisuutta turvaava Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Väliarvioinnissa selvitetään ohjelman tähänastiset tulokset ja tulevaisuuden näkymät.

Väliarvioinnin toteuttavat Jyväskylän yliopisto, Pellervon taloustutkimus (PTT) ja Gaia Consulting Oy. Väliarviointi valmistuu syksyllä 2018.

METSO-ohjelmasta vastaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Ohjelmaa toteutetaan valtioneuvoston vuonna 2014 hyväksymän periaatepäätöksen mukaisesti ja se jatkuu vuoteen 2025."

Lähde:

https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/metso-o...

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Enpähän tiedä noista suojeluohjelmista sen enempää. Näyttää vain siltä, että nykymetsätalous vai onko se biotaloutta (sumuttava käsite) tuhoaa totaalisesti suuren osan suomalaismetsiin aikaisemmin kuuluneista lajeista.

Asun oikealla maaseudulla. 60-luvulla saattoi syksyllä nähdä suuria teeriparvia, jotka kerääntyivät ruokailemaan pelloille ennen lumen tuloa. Metsoon törmäsi puolen tunnin polulla matkaamisen jälkeen. Oravia loikki puissa tuon tuosta syvällä metsässä kulkiessa. Nyt on hiiren hiljaista. Onhan uusia lajeja tullut tilalle, mutta edellä luetellut ovat tyystin kadonneet ja monta muuta.

Nyt on sitten herätty, että suojelua pitää toteuttaa. Yksi siihen liittyvä toimenpide on lahopuiden ja katkaistujen runkojen jättäminen uudistusaloille ja metsiin. Sillä rauhoitetaan luonnon tasapainosta huolestuneita, mutta mitään merkitystähän sillä toimenpiteellä ei ole. Jonkun 15% suojelualan jättäminen talousmetsien ulkopuolelle ei ylläpidä metsien alkuperäistä luonnetta edes noillakaan aloilla. Ehkä se on hidaste totaaliselle muuttumiselle, ei muuta.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Erkki, juuri noin kuin kerrot! Kiitos kommentistasi

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No ainakin luonto ite uusii lajit genetiikan ja ekologian avulla, vaikka ihminen hävittäisi lajeja luonnosta. Ei se ihminen pysty tuhoamaan luontoa. Luonto uusii lajit ja kasvuston n 10-20 milj vuodessa. Näin osoittaa historian kertomukset luonnosta. Ja sitäpäitsi ihmiset tarvitsevat työtä ja toimeentuloa, joten siksi on metsiä hakattava. Jos yritykset eivät luo työtä ja työpaikkaja, eivät vihreetkään ja muut tule toimeen. Jos ei ole työpaikkoja ja tuloja, palkat ja elintaso laskee ja sosiaalituet ja rahat pienenee koulutuksessa ja terveydenhoidossa ja kansantulo laskee, silloin saattaa vihreetkin ja muut joutua syömään pettuleipääkin eli perusta on yrityksissa jotka luovat työtä ja metsät ovat mahdollisuus luoda työtä ja toimeentuloa. Tämä oisi muistettava eikä vain yksin suojelua. Iso Kirjakin lupaa otta luonnosta elatuksen eikä vain varjelun yksin. Suomessa on syytä tehdä metsien osalta päätöksiä sillai, että metsät luovat työpaikkaja ja tätä on Kokoomuksen ja SDP ja Keskustan ja Ruotsalaisten varjeltava enemmistönä, tätä että ei yksin suojelu meitä elätä

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset