VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Talousmetsillä menee mukavasti

  • Suomen metsien vuotuinen puunkasvu ja poistuma, milj. m3/v. Kasvu ja ennuste Luke data 1938-2015, poistuma ja ennuste 1950-2017
    Suomen metsien vuotuinen puunkasvu ja poistuma, milj. m3/v. Kasvu ja ennuste Luke data 1938-2015, poistuma ja ennuste 1950-2017

Metsätaloutemme on aina tavoitellut lisää puun kasvua. Lisäkuutioita tarvitaan taas, kun biotalous ketjuttaa lähivuosina tehtaitaan Kemijärveltä Kemiin, Ouluun, Paltamoon ja Kuopioon, jo valmistuneen Äänekosken jatkoksi.

Yhdessä biotuotetehtaiden tuleva lisäpuun tarve on 23,4 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se on lähes kolmannes vuoden 2017 hakkuista. Ne olivat ennätystasolla: 72,4 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Hakkuut lisääntyvät ajan myötä, mutta niin lisääntyy myös puustomme kasvu.  

Metsänkasvun pyöreitä merkkipaaluja tunnemme Suomessa kolme: 50, 100 ja 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kyseessä on metsiemme koko vuosikasvu, runkoina.

Viidenkymmenen miljoonan kuution pohjapaalulla olimme sotien jälkeen. Laskennallisesti tämä tapahtui vuonna 1949. Puustomme ei silloin kummoisesti kasvanut.

Metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikari opetti, että heikko kasvu johtuu pitkälti kangasmetsiin hiipivästä soistumisesta.

Huikari oli kerännyt väitöskirjaansa soistumisen mittausaineistoa Perämeren maankohoamisen alueelta. Hän osoitti Simon kunnan ja Kemin maalaiskunnan väliseltä rajalinjalta mittaamallaan aineistolla, että soistumista tapahtuu edelleen ja että sitä tapahtuu nimenomaan kangasmailla. Järvien umpeenkasvun osuus soistumisesta oli vain kymmenen prosenttia.

Kangasmetsien soistumiselle oli saatava loppu. Metsämme oli parannettava, ojittamalla. Alkoi metsänparannuksen kausi. Puu alkoi ojikoilla kasvaa. Nousimme metsänkasvun pohjapaalulta.

Sadan miljoonan kuution paalua aloimme tavoitella 1900-luvun loppupuolella, metsänuudistamisen kaudella. Vajaatuottoiset metsät uudistettiin täystuottoisiksi metsiksi niillä siemenillä ja taimilla, mitä alueen siemenpuut antoivat. Laskennallisesti saavutimme satasen paalun vuonna 2008.

Puuperimältään vakiintuneiden puiden uudistamiseen perustuu myös metsän jatkuva kasvatus. Aiheen nestori, Metsäntutkimuslaitoksen emeritusprofessori Erkki Lähde on opettanut aihetta etenkin metsän etäomistajille jo vuosikaudet.

Nykyajan biotalous haluaa talousmetsistämme biomassaa yhä enemmän. Puun kasvun tähtäimessä on 150 miljoonan kuution paalu. Sen saavuttamiseen eivät metsän parantaminen ja metsän uudistaminen enää riitä. Tarvitsemme etevää metsänviljelyä.

Luonnonvarakeskus on osoittanut, että havumetsiemme vuosikasvu kohenee edelleen 15-30 prosentilla, kun siirrymme maatiaissiemenestä jalostettuihin istutustaimiin. Ne ovat peräisin siemenestä, joka on saatu risteyttämällä sekä tasaisen varmoja kotimaisia että hieman eteläisempiä, kovakasvuisempia ja paremman laadun emopuita.

Havupuun taimen hienoinen eteläisyys sopii lämmenneeseen ilmastoomme. Perimältään hieman eteläisempi puu kasvaa aina pohjoista puuta nopeammin.

Puun kasvu edelleen kohenee, kun viljelyalan ensin muokkaa ja viljelytaimikon sitten perkaa entistä huolellisemmin ja entistä varhaisemmassa vaiheessa.

Kolmas puunkasvun ponne on täsmälannoitus. Kangasmetsien puut hyötyvät typestä, suometsien puut hyötyvät lämpövoimalan tuhkasta.

Suomen talousmetsillä menee mukavasti, ainakin jos sitä mittaa viljelymetsien terveen puun vuosikasvulla. Osansa metsien hyvinvointiin on antanut kasvihuoneilmiön hiilidioksidi. Sen päivittäinen mittaus ilmakehästä alkoi vuonna 1958 Mauna Loan vuorella Hawaijilla. Silloin hiilidioksidin pitoisuus ilmassa oli 315 miljoonasosaa. Heinäkuussa 2018 lukema on 409 miljoonasosaa, eli 30 prosenttia korkeampi.

Ilmakehän lisääntyvä hiilidioksidi on metsien kaasumainen lannoite. Metsien ulkopuolella hiilidioksidilla lannoitetaan esimerkiksi kasvihuonemansikkaa ja -vadelmaa. Nekin kasvavat kasvihuoneilmiössä pulskemmiksi ja entistä nopeammin.

Kun jatkamme muuttuneessa ilmastossamme parannetun metsänviljelyn tiellä, kansallinen 150 miljoonan kuution etappi on mahdollinen saavuttaa. Laskennallisesti se voi tapahtua jo vuonna 2036. Tähän paaluun suomalainen biotalous tykästyy.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hyvä Veli Pohjonen, tiedätkö mistä alla oleva sitaatti on otettu?

- -"Raakapuu kuljetetaan metsästä tehtaalle rekoilla ja junilla. Tehtaalle saapuu 240 raakapuurekkaa ja 70 junavaunua vuorokaudessa ja sellua kuljetetaan Vuosaaren vientisatamaan 44 junavaunullista vuorokaudessa. Kasvava liikenne lisää liikenteen aiheuttamaa melua [paikkakunnan] sisääntuloväylien varrella. Melun lisääntyminen mallinnettiin osana ympäristövaikutusten arviointia." - -

Veli, tähänkö tarvitaan "etevää metsänviljelyä"?

Lähde tekstiin:

https://www.metsafibre.com/fi/yhtio/Biotuotetehdas...

---

Tätä menoa Keski-Suomen metsät on parturoitu alta aika yksikön - erittäinen huono kehityssuunta!

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Sanotaan että kirves on paras metsän lääke. Päätehakkuu aukoksi on metsän kierron loppupiste jolla tehdään isännälle tili. Muista puiden kasvukaudella tehdyistä harvennuksista ei kunnon tiliä tule.

Niin sanotusta jatkuvan kasvatuksen mallista ylä harvennuksena niin tämä on isännälle kannattamonta toimintaa, paitsi jos metsä on vain harrastusta.

Viellä huomiona että päätehakkuun jälkeen voidaan korjata kuusen tyvilaho joko kantokäsittelyllä tai kantojen kokonaan poistolla. Männyn tervatauti ongelmaan lie lääkkeenä puulajin vaihto.

Metsän uudistus ei nykykoneilla ole mikään ongelma mutta taimikon hoito on kyllä työläs toimenpide.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Tota puhut. Pitää suositella ympäristöihmisille metsätalouden peruskurssia. Metsät on Suomen perusluonnonvara, siinä missä öljy Norjalle. On sulaa hulluutta ja totaalista ymmärtämättömyyttä yrittää estää järkevän kestävän metsätalouden harjoittamista.
Oman yli 40 vuotta kestäneen metsämmattiurani aikana Suomen metsiä ei ole hakattu yli vuotuisen kasvun kertaakaan. Esim. 2017 kasvu ylitti hakkuut n. 35 miljoonalla kiintokuutiolla.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Käytkö sinä, Martti, mielelläsi marjastamassa ja sienestämässä? Katsotko, että myös kaupunkilaisilla pitäisi olla lähimetsiä marjastukseen ja sienestykseen?

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax Vastaus kommenttiin #6

Kaupunkilaisilla on ihan vapaa oikeus ostaa metsiä ja olla hakkaamatta niitä. Mutta oudolta tuntuu, että metsien käytöstä alkaisivat määrätä ne, jotka metsää eivät omista.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #7

Jokainen suomalainen on metsänomistaja: valtiolla on huomattava metsäomaisuus. Myös kunnilla ja seurakunnilla sekä monilla muilla julkisyhteisöillä on metsiä. Jokainen suomalainen (äänioikeutettu) on myös metsäasioissa päättäjä: metsälaki ja monet muutkin lait, joilla säädellään metsienkäyttöä tehdään eduskunnassa.

Haluaisitko, että jos omistaa maata/metsää niin siellä pitäisi omistajan saada rellestää vapaasti? Mitä muita asioita tai oikeuksia pitäisi sitoa omistamiseen?

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki Vastaus kommenttiin #7

Ja varsinkin he jotka eivät metsänhoidosta tai puunkorjuusta mitään ymmärrä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #13

Keskitysleireistä saa puhua vain, jos ymmärtää juutalaisten maailmanlaajuisen salaliiton kavaluuden ja uunien tekniikkaa sekä tietää, miten Zyklon-B vaikuttaa?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 28/2018
Metsäsektorin suhdannetiedote 2018
Jari Viitanen ja Riitta Hänninen (toim.)

Sivu 22: "Investointihalukkuutta on, päätöksiä uusista investoinneista odotetaan

Energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on uusiutuvan energian lisääminen 50 prosenttiin energian loppukäytöstä 2020-luvulla.

Hallituksen strategiassa uusiutuvan energian merkittävä kasvu perustuu erityisesti metsähakkeeseen. Merkittäviä puuraaka-aineen käyttöä lisääviä investointeja suunnitellaan lähivuosiksi ja useita investointipäätöksiä onkin jo tehty.

Naantalin monipolttoainelaitos ja Äänekosken biotuotetehdas on otettu käyttöön. Lahden Energian biolämpövoimala on rakenteilla ja lisäksi vanhoihin laitoksiin on tehty korjausinvestointipäätöksiä. Useita öljyllä toimineita varavoimaloita on viime vuosina muutettu pellettivoimaloiksi.

Suurten biojalostamohankkeiden investointipäätökset sen sijaan ovat viivästyneet. Finnpulpin Kuopion Sorsasaloon suunnitteleman maailman suurimman havusellutehdashankkeen lopullista investointipäätöstä odotetaan ensi vuoden alkupuoliskolla. Kemin biojalostamon investointipäätös odottaa EU:n linjauksia uusiutuvan energian direktiivistä. Kemijärven biotehtaan investointipäätöstä odotetaan jo tämän vuoden aikana. Toteutuessaan investoinnit lisäävät puunkäyttöä merkittävästi, ja samalla sivutuotteiden tarjonta energiakäyttöön lisääntyy edelleen."

Lähde:

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/5420...

---

Miettiikö kukaan tällä hetkellä sitä, miten metsiemme käy, jos edellä kerrotut suunnitelmat toteutuvat? Jääkö meille metsiä lainkaan virkistyskäyttöön - esim. sienestykseen ja marjastukseen?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no metsät kasvaa , paljon hiiltä co2 ilmassa niin kasvua syntyy ja kun on lämmintäkin. Puut ei kasva kovin jos on kylmää ja ei se hiili co2 vaikuta jos ei ole ensin lämmintä,ensin pitää olla lämmöt yli +5 ja sitten vasta hiili co2 lannoittaa metsät ja vanhat puut pois, koska ne sitoo huonosti hiiltä co2 ilmasta, hyvässä kasvussa oleva metsä sitoo parhaiten hiiltä co2

Parhaiten metsät kasvaa juuri kevään aikana ja jo heinäkuussa ne alkaa valmistautumaan talveen.Puun solu jakaantuu sillai,että siinä menee 20 päivää kun solu kasvaa uudeksi
Prof E O Wilson ehotti aikoineen että hakataan ensin tienvarresta kaistale avohakkuulla ja annetaan sen ensin rauhassa metsittyä viereisestä täysmetsästä ja sitten kun on hyvin alkanut metsittyä, niin sitten taas uusi aukko siitä viereisestä ja sillai jatketaan eli siis täysmetsä sitten siementää sen aukon

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Veli Pohjola on ihan oikeassa, me tarvitsemme työtä ja tuloja ja työpaikkoja ja sillai vain voimme pohtia miten ne tehään eli kun me niitä olemme tekemässä , tuloja ei synny itestään meille kansakuntana ja me voimma geenitekniikalla saada puut kasvamaan jopa 80% enemmän, kuten kokeissa on jo saatukin

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Nykymetsätaloudesta ollaan kovin ihastuneita, kun uusia tehtaita tehdään ja sellua menee maailmalle. Siihen vain sisältyy melkoisen rajuja muutoksia entiseen nähden. Hyvällä syyllä voi kysyä, että mihin nämä muutokset johtavat.

Aikaisemmin sellu oli korkeamman jalostusasteen raaka-aine. Siitä tehtiin paperia, kartonkia, hienopaperia ja ties mitä. Niitä jalostettiin vielä edelleen. Raakapuusta jalostettiin korkealaatuisia tuotteita.

Nyt meistä on tulossa puhtaasti raaka-aineen tuottajia. Puu ajetaan muutamaan valtavaan tehtaaseen. Siellä siitä tulee sellua, joka kuskataan maailmalle. Kovin mittavasta jalostamisesta ei voida puhua. Toiminta voi olla edullista sen tekijälle, mutta kansantalous ei entisessä määrin siitä toiminnasta hyödy.

Suomen metsistä 60% on yksityisessä omistuksessa. Metsätiloja on yli 400000 ja niiden keskikoko alle 24 ha. Tästä seuraa, että näiden metsätilojen puun myynti on satunnaista, korjuu ja kuljetukset kalliita. Voisi odottaa, että metsäyhtiöt kiinnostuvat tulevaisuudessa enemmän myös metsän omistamisesta. Kun kiinalainen raha on kiinnostunut tehtaista, se kiinnostuu myös metsämaasta. Eikä ainoastaan kiinalaiset, muuallakin on rahaa ja puu on haluttu raaka-aine. Siirtyykö meidän metsät kansainväliseen omistukseen mittavassa määrin.

Tämän toiminnan vaikutus ympäristöön on mielenkiintoinen kysymys. Normaaliin luonnonkieroon kuuluu, että metsäpohjan ravinteet pysyvät paikoillaan. Nykymetsätalous mukaan lukien puun käyttöenergiaksi siirtää ravineet pois metsästä. Ne päätyvät tuhkana kaatopaikoille tai päästöinä vesistöihin. Jotakin menee myös tuotteiden mukana. Metsään ei palauteta ravinteita niinkuin pitäisi. Se ei ole ollut kannattavaa tähän saakka, eikä taida sellaiseksi aivan heti muuttuakaan. Maaperä siinä vain köyhtyy ja metsien tuotto pienenee. Siinä ei sitten runsas hiilidioksidipitoisuus enää auta.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No miten maaperä voi köyhtyä, kun jos hakataan joku palsta avohakkuulla, niin sinnehän tulee metsä ilman istutuksiakin ja lannoittaanhan hiili co2 metsiä eikä kasvit voi kasvaa ilman hiiltä edes. Jääkauden jälkeen Suomeen tuli metsät , ensin koivu ja sitten mänty, niin ne teki luonto ite, eikä kukaan ihminen ollut istuttamassa. Avohakkuulla aina jää metsäpohja,josta syntyy metsä, vaikka ihminen ei istuttaisi mitään

Kasvit ja myös metsä eivät kasva ilman hiiltä co2 kovin hurjasti ja tarvitaan lämmintäkin. Ja meillä Suomessa on tehty koe ja siinä on geeniä peukaloitu ja sillai on saatu puu kasvamaan jopa 80% enemmän, kun jälsisolua peukaloidaan.Metsät kasvaa luonnostaan, vaikka ihminen ei istuttaisi mitään metsän pohjaan. Pohjassa on siemenvarastot olemassa, sen tietää Pohjonenkin.Metsän pohja on varasto

Taulukostahan näkee että metsän kasvua on yli 150 milj.m3 vuosi ja poistuma jää vain 100---125 milj m3 vuodessa eli kasvu on jättänyt puuta metsään ja kaikkia kasvun tuotoksia ei ole sitten hakattu

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

"No miten maaperä voi köyhtyä,.."

No siksi, että korjattu puusto sisältää kasvinravinteita (fosforia, kaliumia, magnesiumia jne.). Niitä vapautuu hitaasti maaperästä, joten ravinteisuus alenee sadonkorjuun seurauksena. Ravinteet sijaitsevat erityisesti latvustossa ja juuristossa sekä nuorissa puissa. Näiden pois vieminen tarkoittaa tuntuvia ravinnetappioita. Hiilidioksidi ei auta, jos ravinteita puutuu. Samasta syystä myös peltoja ja kasvihuoneita lannoitetaan. Jos tuhka palautettasi metsiin, tilanne pysyisi lähes tasapainossa.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #12

no siis puita on hakattu, esim minun perimältä tilalta hakkattiin avohakkuulla ja sitten istutettin ja silla synty metsä sinne eli todellisuudessa oli ravinteita maassa. Jääkauden jälkeen metsä synty luonnostaan, Suomeen, siellä oli vain tundra aluetta silloin.
No jos kannot ja oksat viedään pois metästä, niin ravinteitä jää maaperään ja siellä kuitenkin puu kasvaa ja metsittyy. No hiili co2 menee sinne aluskasvillisuuteen ja sillai aluskasvillisuudesta alkaa kehittymää metsä, koska maaperässä on biomassaa enemmän kuin maan yläpuolella. Maaperän biomassa on suurempi kuin maanpinnalla ja maan yläpuolella olevat puusto.Ravinteitä tuo maahan esim sateet ja eläimistä lannoittaa ja puista tippuu neulasia jne

Tundralle syntyy metsä siten että metsissä on metsän sukkessio ja sillai avonaisesta maaperästä syntyy metsä ja vähitellen syntyy sekametsä, vaikka puita hakataan ja viedään pois, niin metsää syntyy silti. Näin on meidän metsät syntyneet, ne edelleen avohakkuusta syntyy metsän sukkession avulla. Aluskasvillisuutta ei oteta pois avohakkuulla. Oksat ja latvat ja kannot voidaan viedä, mutta aluskasvillisuus jää ja siitä nousee se metsä vaikka mitään puuta kukaan ei istuttaisi

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ihmistalousmetsällä menee mukavasti, mutta metsät yksipuolistuvat ja sitä myötä metsien muu elämä, sieniä unohtamatta.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kaikille metsiemme talous- ja virkistyskäytöstä kiinnostuneille:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258207-al...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no se on sillai,että luonto ite Luojan luontonakin uusii lajit genetiikan ja ekologian avulla sen takia, että ympäristöt muuttuvat, koska elämä perustuu kaavaan geeni x ympäristö. Grönlannissa oli aikoinaan paljon metsiä ja samoin Saharassa . Luonto ite muuttaa esim ilmastovyöhykkeet pallossa eli tundratkin ovat syntyneet tiettyjen vaiheiden kautta. Luonnossa on jatkuvasti käynnissä muutos mutta nopeus ei ole sillai, miten ihminen vaatisi tai ajattelisi

Kasvit tuli maalle ja siitä on jo aikaa yli 400 milj vuotta. Melko pienestä ne kasvit alko. Pituutta oli vain muutama sentti ja tietyllä tavalla lehdet synty luonnossa jne.Putkilokasveista mentiin paljassiemenisiin ja siitä koppisiemenisiin eli siis ennen kukkia oli havupuita ja saniaisia jne Kasveissa on toisiinsa vastaavia osia ja sitten on saman asuisia osia, analogisia ja homologisia. Näitä esim esitetään kasviorganologiassa. Kasvianatomia taas esittä kasvien sisärakennetta jne.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Evoluutio toteuttaa metsäluonnossa "kehitystä" silkkihansikkain, mutta ihminen "kehittää" metsäluontoa (lue metsätaloutta) ts. "puupeltoja" avohakkaamalla ja repimällä vielä kannotkin juurineen maasta. Etevää metsänviljelyä?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

nii mutta ihminen ite osalistuu juuri evoluution tekemiseen kun on osa luontoa eli evoluutio ei synny ilman myöskään ihmistä ja muita asukkaita. Evoluutio tarttee tekijät ja evoluutioon kuuluu, että ihminen on siinä mukana ja repii kannot pois. Tämmönen on Luoja luonto. Evoluutio ei voi edetä ilman luonnossa olevia asukkaita myös. Evoluutiota on juuri se että siinä toimii ihminen ja hakkaa metsiä ja kantoja pois ja sillai sitten taas evoluutio etenee ja syntyy uutta

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ei pitäisi ajatella että evoluutio toimisi ilman myös ihmistä, ikäänkuin ihminen oisi joku erillinen saareka luonnossa

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Luontoo tuli ensin viherlevistä sammaleet ja siitä sitten putkilokasvit eli saniaiset ja edelleen sammaleet ovat luonnossa, joskus siis 400 milj vuotta sitten tai suunnilleen saniaiset 420 milj vuotta sitten ja edelleen on viherlevät olemassa jne.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset